Sähköinen arviointi

"Ihmisen elämässä ei ole muuta aikaa, jolloin hänet vuosien ajan toistuvasti asetettaisiin työpaikallaan kaikkien tiedossa olevaan paremmuusjärjestykseen." (Keltikangas-Järvinen 1994,179)

Keltikangas-Järvinen puhuu arvioinnin merkityksestä oppilaille kirjassaan Hyvä itsetunto (1994).

Arviointi koulussa on jo itsessään ongelmallista; kuka arvioi, millä kriteereillä ja miksi? Arviointi tulisi tehdä kaikille samoilla kriteereillä ja sen tulisi olla rakentavaa ja kannustavaa. Koska arvioitsijoina toimivat inhimilliset opettajat, tämä ei käytännössä ole kuitenkaan mahdollista. 

Arviointi on viime aikoina ollut paljon myös uutisotsikoissa, sillä ensi syksynä 2016 käyttöönotettava uusi perusopetuksen opetussuunnitelma tuo arviointikäytäntöihin joitakin muutoksia. Arviointi muuttuu yksilöllisemmäksi, itsearvioinnin merkitys korostuu ja arvosanakeskeisyydestä pyritään eroon.  

 

Kuva 

Heräsin KASSO1 Muuttuvat oppimisympäristöt kurssin viidennellä luennon innoittamana pohtimaankin kysymystä, voisiko sähköinen arviointi tehdä arvioinnista tasapuolisempaa ja tukea uuden OPS:n tavoitteita. Uudessa opetussuunnitelmassa kannustetaan myös käyttämään monipuolisisesti erilaisia arviointivälineitä ja -tapoja:

"Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-aleilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä."

(OPH 2014, 48)  

Monenlaisia tieto-ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä arviointityökaluja on jo käytössä ja niitä kehitetään koko ajan lisää. Opettajille on luotu uusia sähköisiä alustoja, joiden tarkoituksena on helpottaa ja monipuolistaa arviointia. Lähes kaikilla oppimisalustoilla on myös nykyisin käytössä erilaisia arviointityökaluja niin opettajalle kuin oppilaallekin. Sähköisten arviointityökalujen mahdollistama opettajan ja oppilaan välinen vuoropuhelu on hyvä uudistus ja palvelee niin opettajaa kuin oppilastakin. 

Arviointiohjelmista on pyritty saamaan myös oppilaita motivoivia, mikä myös löytyy uuden OPS:n tavoitteista. Yksi hauska ohjelma on Oulun yliopiston kehittämä Activeaquarium, joka antaa välitöntä palautetta oppilaalle, siitä miten hän on liikkunut. Jokaisella oppilaalla on oma kala, joka liikkuu sitä vauhdikkaammin virtuaaliakvaariossa, mitä enemmän oppilas on päivän aikana liikkunut. Kun oppilas liikkuu tietyn määrän esimerkiksi päivän tai viikon aikana, hän pystyy pikkuhiljaa "tuunaamaan" omaa kalaansa. Ohjelman on todettu motivoivan alakouluikäisiä oppilaita liikkumaan ainakin muutamien viikkojen mittaisella kokeilujaksolla. Alla video virtuaaliakvaarion toiminnasta käytännössä.

 Sähköisiä arviointivälineitä on kehitetty myös yläkouluun ja lukioon. Muun muassa Jyväskylän normaalikoulun lukiossa kaksi vuotta käytössä ollut INKA-arviointijärjestelmä on osoittautunut toimivaksi tavaksi tehdä prosessi- ja kehittämisarviota. Ohjelma soveltuu monenlaiseen arviointiin, kuten oppimistehtävien, mutta myös oppilaiden hyvinvoinnin ja kouluviihtyvyyden arviointiin.

Linkki uutiseen INKA-arviointijärjestelmästä

Parhaimmillaan uudenlaiset sähköiset arviointiohjelmat osallistavat ja motivoivat oppilasta sekä lisäävät arvioinnin tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Niiden avulla oppilas yksilönä on tarkastelukohteena eikä luokan paremmuusjärjestys. Myös opettaja voi uusien ohjelmien avulla innostua uudistamaan ja korjaamaan omia arviointikäytäntöjään. Opettajan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei arvioinnista uusien innostavien ohjelmien myötä tule itse tarkoitus, vaan ne pysyvät oppimisen taustalla oppilasta motivoivina ja oppimaan kannustavina opetuksen apuvälineinä. 

Lähteet:

Keltikangas-Järvinen, L. 1994. Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY

OPH 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

http://tomashanke.net/2016/01/31/inka-arviointijarjestelma-lukiokoulutuksen-kehittamistyon-apuvalineena/#more-144