tiistai 26. tammikuuta 2016

MOOC - Massive open online course - uhka vai mahdollisuus?

KASSO1 kurssin viidennellä luennolla Päivi Svärd esitteli avoimia oppimisresursseja, joista erityisesti MOOC, eli Massive Open Online Course oli tarkemmassa syynissä. MOOC oli virkistävä tuulahdus kurssille, jossa tähän mennessä käsitellyt aiheet ja käytetyt ohjelmat/verkkosivut olivat ainakin allekirjoittaneelle ennestään tuttuja. MOOC oli lähes kaikille kurssin opiskelijoille uusi juttu. Luennoidessaan MOOCista Svärd käytti presentaatiossaan mindmeister.com sivustoa, joka niin ikään oli itselleni uusi. Mindmeister oli taattua käyttismatskua, jota varmasti tulen itsekin vielä opintojeni aikana, ja ehkä jopa työelämässäkin käyttämään!

www.mindmeister.com

Takaisin MOOCiin. Sanalla 'massive' tässä tapauksessa tarkoitetaan oikeasti massiivista, sillä MOOC kursseille osallistuu sadoista satoihin tuhansiin opiskelijoihin. SATA TUHATTA OPISKELIJAA! Se on lähes kymmenen kertaa Tampereen yliopiston opiskelijoiden verran porukkaa.... Suuri osa kursseille ilmoittautuneista on tosin vain "hengaamassa" kurssialueella ilman minkäänlaista tarkoitusta suorittaa kurssi. Tämän mahdollistaa kursseille maksuton osallistuminen. Luennolla mainittiin, että MOOCien ajatuksena on opetusresurssien rajattu käyttö, jolloin kurssien osallistujamäärä ei vaikuta opetus- ja hallintohenkilökunnan työmäärään. Itseäni lähinnä ihmetyttää se, miten tämä on mahdollista? Ehkä kurssien kokeet ovat monivalintaa, joiden tarkistus tapahtuu tietokoneiden toimesta...

MOOC-kurssit ovat lähtökohtaisesti vain oman tiedon syventömiseen ja uuden tiedon hankkimiseen. Monet MOOC-kurssit muuttuvatkin maksullisiksi siinä kohtaa, kun opiskelija haluaa suorittamastaan kurssista todistuksen. Myös Tampereen yliopistossa Informaatiotieteiden yksikössä on kuulemma mahdollisuus hyväksilukea korvaavuuksia joihinkin kursseihin, mutta muuten virallisia opintosuorituksia ei MOOCin kautta voi saavuttaa.

Luennolla loin itsekin tunnukset Coursera-nimiselle MOOC-kurssien tarjoajalle. Liityin myös A life of happiness and fulfillment -nimiselle kurssille, jonka tarjoaa Courseran kautta Indian School of Business. Kurssin tarkoituksena on löytää vastauksia kysymyksiin, kuten miksi viisaat ja menestyneet eivät ole niin onnellisia kuin he voisivat olla. Mitä ovat seitsemän tapaa olla hyvin onnellinen ja miten niitä voi sisällyttää omaan elämään. Kuuden viikon mittainen hyvinvointikurssi koostuu viikon mittaisista periodeista. Lisäksi kurssi on jaettu yhdeksään eri moduliin. Kurssin päätteeksi on päättökoe, joka on kaksiosainen. Luennot ovat nähtävillä kurssialustalta videoina. Courseran palveluun oli mielenkiintoista tutustua, mutta mitään aikomusta MOOC-kurssin suorittamiselle ei allekirjoittaneella ole.

Luennolla annettiin myös opintopiiritehtävä, jossa tarkoituksena oli etsiä tutkittua tietoa MOOC-kursseista. Ryhmämme löysi Google Scholarin kautta Jenny Mackness:in tutkimuksen The ideals and reality of participating in a MOOC. http://tinyurl.com/zskdlvz Mackenss:in tutkimuksen tutkimuskysymys oli: Miten kurssin suunnittelu ja toteutusmuoto vaikutti kurssilaisten käytökseen? Tuloksena tutkijat huomasivat, että MOOC kursseille osallistuneet opiskelijat kokivat strukturoimattomuuden antavan tilaa omalle ajattelulle. Lisäksi kurssilaiset alkoivat ryhmäytymään ja suorittamaan tehtäviä yhdessä avoimen verkkokurssin lähtökohtien vastaisesti.

Tutkimuksessa mielenkiintoista oli nimenomaan se, että autonomisuus koettiin selkeästi positiivisena tekijänä, mutta tehtävät haluttiin silti tehdä muiden kanssa yhdessä. Mielestäni tässäkin on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten ihminen on pohjimmaiselta luonteeltaan sosiaalinen olento. Välillä tuntuu, että sosiaalisuus, vuorovaikutus ja ihmisten välinen kohtaaminen jätetään liian pienelle huomiolle, kun pyritään maksimoimaan tvt-mahdollisuuksien käyttö kaikessa toiminnassamme.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti